Valmentajan itsemyötätunto: Kuinka kohdata epäonnistumiset rakentavasti
Epäonnistumiset ovat väistämäton osa kaikessa, mitä teemme, ja jokainen kohtaa niitä jossain vaiheessa. Epäonnistumisen hetkissä itsemyötätunto on arvokas taito, joka auttaa sinua käsittelemään pettymyksiä ja löytämään niistä voimavaroja tulevaan. Itsemyötätunto ei tarkoita epäonnistumisten vähättelyä tai tavoitteiden löysäämistä, vaan se on tapaa kohdata omat virheet rakentavasti, inhimillisesti ja eteenpäin katsoen. Näin asennoitumalla voit vaikuttaa ratkaisevasti sekä henkiseen hyvinvointiin että ammatilliseen kasvuun.
Epäonnistumisen hetkellä on liiankin helppo sortua itsekritiikkiin, joka voi ilmetä monin tavoin: syytöksinä omasta osaamattomuudesta, liiallisena vastuun tunteena tai jopa häpeän tunteena. Valmentajille tämä voi olla erityisen haastavaa, sillä valmentaminen edellyttää itsensä jatkuvaa kehittämistä ja valmennettavien odotusten kohtaamista. Näissä hetkissä itsemyötätunto antaa työvälineitä suhtautua virheisiin ymmärtäväisesti ja oppia niistä.
Kuinka itsemyötätunto auttaa epäonnistumisen hetkellä?
Epäonnistumisen inhimillistäminen
Itsemyötätunto auttaa näkemään virheet luonnollisena osana oppimista. Kun epäonnistumiset nähdään inhimillisinä kokemuksina, on helpompi asettaa tilanteelle mittasuhteet. Kristin Neffin tutkimukset itsemyötätunnon peruselementeistä – ystävällisyys itseä kohtaan, yhteinen ihmisyys ja tietoisuustaidot – osoittavat, että nämä piirteet auttavat sinua tarkastelemaan itsekritiikkiä kehittävästä ja realistisesta näkökulmasta. Tämä tukee henkistä palautumista ja oppimista epäonnistumisten jälkeen (1).
Epäonnistumiset herättävät usein voimakkaita tunteita, kuten pettymyksen tai syyllisyyden tunteita. Tutkimukset ovat osoittaneet, että itsemyötätuntoinen suhtautuminen voi vahvistaa kykyä säädellä tunteita ja palautua stressaavista tilanteista (2) . Tunteiden säätelykyky auttaa käsittelemään sekä omia että valmennettavien pettymyksiä myötätuntoisemmin.
Pitkäjänteinen motivaatio ja kehittyminen
Itsemyötätuntoinen suhtautuminen epäonnistumisiin voi parantaa valmentajan pitkän aikavälin motivaatiota. Kun valmentaja kykenee antamaan itselleen tilaa erehtyä, myös oma kyky palautua vaikeista tilanteista vahvistuu. Itsemyötätuntoinen valmentaja välittää myötätuntoa myös valmennettavilleen, mikä parantaa valmennettavien psyykkistä hyvinvointia ja tukee valmennussuhteen luottamusta.
Käytännön harjoituksia epäonnistumisen hetkille
Myötätuntoinen sisäinen puhe: Kannusta itseäsi puhumaan sisäisesti kuten puhuisit hyvälle ystävälle, joka on juuri epäonnistunut. Tämä voi vähentää häpeän tunteita ja auttaa löytämään realistisen ja rakentavan näkökulman tilanteeseen.
Virheiden analysointi: Kun epäonnistuminen on käsillä, analysoi tilanne ystävällisesti. Mitä voit oppia tilanteesta? Mitä teit hyvin, ja mitä voisit parantaa? Tämä vähentää turhaa itsekritiikkiä ja keskittyy rakentavaan kehitykseen.
Tietoinen läsnäolo tunteiden käsittelyssä: Mindfulnessin avulla voit tunnistaa ja hyväksyä epäonnistumisen synnyttämät tunteet, mutta antaa niiden mennä ohi ilman takertumista tai tukahduttamista. Tämä auttaa pääsemään eteenpäin, jolloin omat voimavarat eivät kulu jatkuvaan virheen murehtimiseen.
Epäonnistumiset voivat olla valmentajana kehittymisen näkökulmasta parhaita hetkiä valmentajille. Itsemyötätunnon avulla saat keinot käsitellä niitä inhimillisesti ja rakentavasti, mikä tukee sekä omaa että valmennettavien kehitystä pitkällä aikavälillä. Epäonnistuminen ei tarkoita pysähtymistä – itsemyötätunto antaa sinulle taidon kääntää nämä hetket merkittäväksi oppimiseksi.
Psyykkiset taidot ovat olennainen osa valmennusta, sillä ne vaikuttavat merkittävästi sekä valmentajan että urheilijoiden kehittymiseen. Kehittämällä näitä taitoja voit parantaa vuorovaikutustasi, hallita paremmin stressaavia tilanteita ja luoda positiivisen ilmapiirin, jossa urheilijat voivat kasvaa ja kehittyä.
Jos haluat lisätietoja psyykkisten taitojen kehittämisestä tai kaipaat tukea omassa valmennustyössäsi, olen sinua varten. Ota yhteyttä, niin voimme yhdessä suunnitella, miten voit vahvistaa psyykkisiä taitojasi ja sitä kautta kehittää toimintaasi.
Ota yhteyttä: tiina@twacoaching.fi | www.twacoaching.fi
Kirjoittaja on psyykkinen valmentaja ja valmentajien kouluttaja Tiina Wikström. Tiina on erikoistunut valmentajien taitojen kehittämiseen ja se on ollut sydämen asia jo vuodesta 2017. Tutustu lisää Tiinaan tästä.
Lähteet
Neff 2003. Self-Compassion: An Alternative Conceptualization of a Healthy Attitude Toward Oneself. Self and Identity, 2(2), 85-101.
Mosewich & kump 2013. Self-compassion: A potential resource for young women athletes. Journal of Sport and Exercise Psychology, 35(6), 545-557.