VALMENTAJANA KEHITTYMINEN: Tie vaikuttavampaan ja merkityksellisempään valmennukseen
Valmentajana kehittyminen ei ole yksittäinen saavutettava tavoite, vaan jatkuva prosessi. Tämä prosessi auttaa valmentajaa ymmärtämään paremmin itseään, valmennettaviaan ja koko valmennusprosessia. Taitavat valmentajat erottautuvat usein kyvyllään tarkastella omaa toimintaansa kriittisesti (mutta rakentavasti), kehittää vuorovaikutustaitojaan ja soveltaa psyykkisen valmennuksen periaatteita toiminnassaan. Tämä artikkeli blogijulkaisu syventyy miksi valmentajana kehittyminen on tärkeää ja mitä konkreettisia askeleita jokainen valmentaja voi ottaa omalla kehitysmatkallaan.
Miksi valmentajana kehittyminen on niin keskeistä?
Valmentaja ei ole pelkästään lajiosaaja tai valmiiden suunnitelmien toteuttaja. Hän on myös vuorovaikutuksen ammattilainen, roolimalli, kuuntelija ja turvallisen toimintaympäristön rakentaja. Valmentajana kehittyminen tukee usein myös valmentajan omaa kasvamista myös ihmisenä.
Psyykkinen valmennus tarjoaa hyödyllisiä työkaluja valmentajalle, joka haluaa vaikuttaa valmennettavan kehittymiseen. Kun valmentaja esimerkiksi kehittää omia psyykkisiä taitojaan, kuten itsereflektointia, tunnetaitoja ja tilannetajua, hän pystyy paremmin vastaamaan valmennettavan yksilöllisiin tarpeisiin.
Aihetta on myös tutkittu. Esimerkiksi Jowett ja Cockerillin (2003) mukaan valmentajan ja urheilijan välinen suhde on yksi merkittävimmistä suorituskykyyn vaikuttavista tekijöistä. Tämä suhde saa voimaa psykologisista taidoista, kuten empatiasta, kuuntelemisen taidosta ja luottamuksen rakentamisesta.
Valmentajan psyykkiset taidot kehittymisen tukijalkana
Valmentajan psyykkiset taidot ovat keskeisiä työkaluja niin valmennettavien kohtaamisessa kuin omien voimavarojen johtamisessa. Näitä taitoja ovat muun muassa:
Itsereflektointi, joka tarkoittaa kykyä pysähtyä oman toiminnan äärelle ja arvioida, mikä toimii ja mikä ei.
Tunteiden säätely, mikä tarkoittaa omien tunteiden tunnistamista ja niihin reagoimista erityisesti haastavissa tilanteissa.
Vuorovaikutustaidot ovat keskeisessä roolissa ihmisten välisessä vuorovaikutuksesta ja se auttaa valmentajaa kohtaamaan valmennettava avoimesti ja rakentavasti.
Näiden taitojen kehittäminen tukee sekä valmentajan omaa hyvinvointia että valmennettavien kokonaisvaltaista kasvua. Valmentajana kehittyminen edellyttää rohkeutta kohdata myös oma keskeneräisyys ja kykyä nähdä epäonnistumiset mahdollisuuksina oppia.
3 askelta valmentajana kehittymiseen
1. Pysähdy ja reflektoi
Kehittyminen alkaa pysähtymisestä. Arjen kiireessä on helppo ajautua toistamaan samaa tuttua, vaikka se ei enää palvelisi kehittymistä.Itsereflektio auttaa tunnistamaan oman toiminnan taustalla olevat ajattelumallit.
Voit esimerkiksi kysyä itseltäsi:
Millaiset arvot ohjaavat valmennustani?
Kuinka hyvin tunnistan valmennettavan tunnetiloja ja miten ne vaikuttavat minuun?
Missä tilanteissa reagoin voimakkaasti ja miksi?
2. Hae vertaistukea
Keskustelu muiden valmentajien kanssa avaavat uusia näkökulmia. Myös psyykkinen valmennus tai valmentajille suunnatut koulutukset voivat tarjota tietoa ja tuen oman ajattelun ja toiminnan kehittämiseen. Valmentajana kehittyminen on usein yhteisöllinen prosessi, jossa oppiminen tapahtuu parhaiten vuorovaikutuksessa.
3. Tunnista ja vahvista omia vahvuuksiasi
Usein kehittäminen saatetaan mieltää puutteiden paikkaamiseksi, mutta valmentajana kehittyminen on myös omien vahvuuksien tunnistamista ja niiden tietoisempaa hyödyntämistä.
Pohdi itsestäsi:
Oletko luonnostasi kannustava, analyyttinen tai rauhallinen?
Miten nämä piirteet näkyvät valmennuksessasi, ja miten voit vahvistaa niitä entisestään?
Valmentajana kehittyminen on pitkäikäinen investointi
Valmentajan oma kasvu heijastuu suoraan valmennettavan kokemukseen. Kun valmentaja panostaa itsensä kehittämiseen ja erityisesti psyykkisten taitojen harjoittelemiseen, syntyy turvallinen, avoin ja kannustava ilmapiiri. Tällaisessa ilmapiirissä valmennettavat uskaltavat yrittää, epäonnistua ja oppia yhdessä.
Valmentajana kehittyminen on myös tapa tunnistaa omat arvot, toimia niiden mukaisesti sekä vahvistaa valmennustyön merkityksellisyyttä. Se antaa mahdollisuuden kohdata urheilijat ihmisinä, ei pelkkinä suorittajina. Juuri tämän kautta syntyy vaikuttavaa, inhimillistä ja tuloksellista valmennusta.
Haluatko apua valmentajana kehittymisen tueksi?
Tarjoan valmentajille suunnattua psyykkistä valmennusta, koulutuksia ja henkilökohtaista sparrausta, jotka tukevat sekä ammatillista kasvua että käytännön valmennustyön kehittämistä. Palveluni perustuvat tutkittuun tietoon ja pitkäaikaiseen kokemukseen valmentajien parissa työskentelystä.
Tutustu palveluihini verkkosivuillani tai ota yhteyttä, niin rakennetaan juuri sinulle sopiva valmentajana kehittymisen polku.
Saat minuun parhaiten yhteyden tiina@twacoaching.fi
Lähde:
Jowett, S., & Cockerill, I. M. 2003. Olympic medallists' perspective of the athlete–coach relationship. Psychology of Sport and Exercise, 4(4), 313–331.