Mitä tehdä, kun koet, ettei palaute toimi?

Olet todennäköisesti ollut tilanteessa, jossa annat mielestäsi selkeät ohjeet miten kehittää suoritusta tai toimintaa. Vastapuoli kertoo ymmärtäneensä ja siltikään ei tee muutosta toimintaansa.

Tyypillistä on, että palautteen vaikuttavuus ei ole kiinni vain sen sisällöstä. Se riippuu yhtä paljon muun muassa ajoituksesta, ilmapiiristä ja siitä, miten palaute yhdistyy valmennettavan omaan kokemukseen suorituksesta tai tilanteessa.

Tässä julkaisussa kerron kolme yleistä syytä, miksi palaute ei saavuta vastaanottajaa kuten haluaisit ja miten voit kehittää omaa toimintaasi palautteen antajana.

✨ Tutustu myös Palautteen voimapakkaukseen!

1. Liikaa asiaa kerralla

Valmentajalla on usein paljon havaintoja siitä, mitä kaikkea suorituksessa voisi kehittää. Harjoitustilanteessa houkutus on suuri antaa palautetta kaikesta mahdollisesta, jotta edistystä tapahtuisi nopeammin. Ongelmana on, että ihmisen työmuisti pystyy käsittelemään vain rajallisen määrän tietoa yhdellä kertaa. Klassinen psykologian tutkimus (Miller 1956) arvioi työmuistin kapasiteetiksi 5-9 erillistä asiaa, mutta uudemmassa tutkimuksessa (Cowan 2010) osoitetaan, että todellinen luku olisi lähempänä neljää erillistä asiaa.

Kun palautteessa on liikaa yksityiskohtia, valmennettava ei kykene pitämään niitä kaikkia mielessään ja soveltamaan niitä käytäntöön. Seurauksena voi olla hämmentynyt olo, harjoittelun tempo hidastuu ja keskittyminen herpaantuu. Pahimmillaan valmennettava yrittää muistaa kaiken, mutta ei pysty toteuttamaan mitään kunnolla. Tämä voi tuntua epäonnistumiselta ja heikentää motivaatiota.

Mikä avuksi?

Rajaa palaute yhteen kehityskohteeseen kerrallaan. Kun valmennettava keskittyy ensin yhteen asiaan ja onnistuu siinä, syntyy positiivinen oppimiskokemus ja vahva pohja seuraavalle askeleelle. Tämä lähestymistapa paitsi nopeuttaa oppimista, myös lisää itseluottamusta ja ylläpitää motivaatiota.

2. Ilmapiiri ei ole vastaanottavainen

Palautteen antaminen ja vastaanottaminen tapahtuu aina vuorovaikutuksessa. Vuorovaikutuksen laatu ratkaisee, miten palaute otetaan vastaan. Jos harjoitustilanteessa vallitsee kireys, kiire tai jännitys, valmennettavan huomio voi siirtyä itse palautteen sisällöstä siihen, miten hän kokee olonsa tilanteessa. Psykologisen turvallisuuden tutkimus (Edmondson 1999 ja Frazier ym. 2017) osoittaa, että ihmiset ovat valmiimpia ottamaan vastaan kehittävää palautetta silloin, kun he kokevat olonsa arvostetuksi, kuulluksi ja turvalliseksi.

Kun ilmapiiri ei ole vastaanottavainen, valmennettava voi tulkita palautteen henkilökohtaisena arvosteluna tai jopa uhkana omaa asemaansa ja kyvykkyyttään kohtaan. Tämä laukaisee helposti puolustusreaktioita, jolloin palaute ei vaikuta toivotulla tavalla.

Mikä avuksi?

Tee palautteen antamisesta vuorovaikutustilanne. Aloita kysymällä valmennettavalta esimerkiksi missä hän itse haluaa kehittyä seuraavaksi, tai pyydä häntä arvioimaan omaa suoritustaan. Tämä siirtää keskustelun asetelman "minä annan ja sinä vastaanotat" -mallista yhteiseen ongelmanratkaisuun, mikä lisää avoimuutta ja vähentää puolustautumista.

3. Palaute ei kytkeydy valmennettavan omaan tavoitteeseen

Vaikka palaute olisi teknisesti täsmällistä ja rakentavaa, se ei välttämättä motivoi, jos valmennettava ei ymmärrä, miksi se on tärkeää juuri hänelle. Itsemääräämisteorian (Deci & Ryan 2000) mukaan sisäinen motivaatio kasvaa, kun toiminta koetaan merkitykselliseksi ja yhteydessä omiin tavoitteisiin. Jos palautteen ja valmennettavan omien päämäärien välillä ei ole selkeää yhteyttä, se voi tuntua irralliselta ja merkityksettömältä.

Kun palaute ei resonoi valmennettavan tavoitteiden kanssa, hän saattaa toteuttaa sitä vain mekaanisesti tai jättää sen kokonaan huomiotta. Pitkällä aikavälillä tämä heikentää sekä oppimista että sitoutumista harjoitteluun.

Mikä avuksi?

Liitä palaute aina valmennettavan omaan tavoitteeseen ja toivottuun kehityssuuntaan. Käytä konkreettisia linkityksiä kuten: "Kun saat tämän liikkeen ajoituksen toimimaan, se auttaa sinua suorittamaan koko sarja, josta puhuttiin viime viikolla". Kun palaute kytkeytyy merkitykselliseen päämäärään, motivaatio sen toteuttamiseen kasvaa.

Haluatko käytännön työkaluja palautetilanteisiin?

Jos tunnistit näistä tilanteista itsesi, et ole yksin. Jokainen valmentaja kohtaa joskus hetkiä, jolloin palaute ei toimi toivotulla tavalla.

Palautteen voimapakkaus esittelee seitsemän tutkittuun tietoon perustuvaa, helposti sovellettavaa mallia, joilla selviät useista haasteista ja saat valmennettavasi innostumaan palautteestasi.

Ennakkohinta 19,90 € (norm. 39 €) voimassa 12.10.2025 klo 20.00 saakka.

Saat materiaalit käyttöösi 20.10.2025 ja voit hyödyntää niitä 90 päivän ajan.

Lue lisää ja varaa oma voimapakkauksesi TÄSTÄ.

Lähteet

Cowan, N. 2010. The magical mystery four: How is working memory capacity limited, and why?. Current Directions in Psychological Science, 19(1), 51–57.

Deci, E. L., & Ryan, R. M. 2000. The "what" and "why" of goal pursuits: Human needs and the self-determination of behavior. Psychological Inquiry, 11(4), 227–268.

Edmondson, A. 1999. Psychological safety and learning behavior in work teams. Administrative Science Quarterly, 44(2), 350–383.

Frazier, M. L., Fainshmidt, S., Klinger, R. L., Pezeshkan, A., & Vracheva, V. 2017. Psychological safety: A meta‐analytic review and extension. Personnel Psychology, 70(1), 113–165.

Miller, G. A. 1956. The magical number seven, plus or minus two: Some limits on our capacity for processing information. Psychological Review, 63(2), 81–97.