Agilityn lajianalyysi osa 1: Fyysiset vaatimukset
Tervetuloa mukaan neliosaiseen agilityn lajianalyysi kokonaisuuteen. Osat julkaistaan yksi kerrallaan seuraavan kahden viikon aikana. Ensimmäisessä osassa perehdytään lajin fyysiseen puoleen, toisessa psyykkiseen, kolmannessa sosiaaliseen ja viimeisessä kilpailusuorituksen suorituksen ominaispiirteisiin. Analyysi on toteutettu ohjaajan näkökulmasta.
Lajianalyysin olen toteuttanut osana liikuntapsykologian opintoja. Lähteitä analyysiin ei juurikaan ole agilityyn saatavilla, joten ne pääasiassa perustuvat omiin kokemuksiin ja havaintoihin lajin harrastajana ja valmentajana. Mahdolliset muut lähteet on mainittu kunkin osan lopussa.
Agility on koiraurheilulaji, jossa koira liikkuu ohjaajan ohjaaman esteradan. Kilpailusuorituksessa rata on aina eri. Koiraa ohjataan liikkeen ja äänen avulla. Lajin aloitusvaiheessa suurin fokus on koiran taitojen oppimisessa, mutta mitä pidemmälle edetään, sitä isompaan rooliin ohjaaminen nousee. Koiran voi kouluttaa liikkumaan radalla itsenäisesti sanallisella ohjauksella. Tässä analyysissä fyysistä puolta tarkastellaan kuitenkin oletuksella, että ohjaaja liikkuu koiran kanssa radalla.
Kestävyys ja agility
Yksittäisen kilpailusuorituksen kesto vaihtelee noin 40-50 sekunnin välillä. Koiran suorittaman radan pituus voi olla 170-220 metriä. Moni saattaa pohtia miksi kestävyysharjoittelu olisi agilityurheilijan kannalta merkityksellistä.
Kestävyysharjoittelu luo pohjan muiden fyysisten ominaisuuksien harjoittelulle. Säännöllinen kestävyysliikunta vaikuttaa leposykkeeseen ja lepoverenpaineeseen laskevasti, tehostaa verenkiertoa ja vaikuttaa veren rasvapitoisuuteen positiivisesti. Riittävä kestävyyskunto varmistaa, että jaksat koko kilpailupäivän ja treenata myös työpäivän jälkeen.
Voimaharjoittelu
Agilityurheilijalle keskeisimmät voiman osa-alueet ovat maksimivoima ja nopeusvoima. Jotta nopeusvoimaa voi kehittää, on hyvä aloittaa ensin maksimivoiman kasvattamisesta, jolloin voiman perusteet ovat kunnossa. Nopea voimantuotto on tärkeää suunnan muutoksissa ja lähtötilanteissa.
Liikehallinta
Liikehallintaa voidaan kutsua myös motoriseksi kunnoksi. Käytännössä se tarkoittaa liikkeiden ja kehon sujuvaa, nopeaa ja tarkoituksenmukaista hallintaa. Liikehallinnan alla ovat reaktio-, tasapaino- ja koordinaatiokyky. Lisäksi siihen kuuluu suuntautumis- ja liikeaistikyky. Alla tarkemmin liikehallinnan eri osa-alueista ja agilitysta:
Reaktiokyky
Reaktiokyvyn harjoittaminen mahdollistaa nopean reaktion ympäristön ärsykkeisiin. Tällainen tilanne voisi olla esimerkiksi radalle säntäävä irtokoira, tuulen kaatama este tai koirasi ajautuminen väärälle linjalle.
Tasapainotaidot
Tasapainotaitoja tarvitaan esimerkiksi suunnan muutoksissa, joissa kehon paino on muutoksen aikana yhden jalan varassa. Agilityssa edellytetään dynaamista tasapainoa, jolloin sitä vaaditaan liikkeen aikana. Riittävät tasapainotaidot voivat auttaa myös pelastamaan kaatumiselta.
Koordinaatio ja rytmitys
Agility vaatii ohjaajalta kykyä rytmittää omaa liikettä. Liikkeen rytmittämisen avuksi tarvitaan koordinaatiotaitoja eli taitoja hallita kehon liikkeitä ja liikeyhdistelmiä sopivalla voimalla oikeassa aikataulussa.
Liikeaistikyky
Aivoissa tapahtuvaa ihon sensoristen aistielimien lähettämien viestien tulkintaa ja niihin reagointia. Käytännössä kyky säädellä liikkumisen taloudellisuutta sekä lihasten rentoutus- ja jännitystiloja. Mikäli ohjaajana olet optimaaliseen suoritukseen nähden hyvin jännittynyt, fyysinen suorituksesi ei ole todennäköisesti kovin taloudellinen.
Suuntautumiskyky ja ketteryys
Yksi agilityohjaajan tärkeimmistä taidoista on suhteuttaa omaa liikkumista suhteessa koiraan ja ympäristöön eli radalla oleviin esteisiin. Suuntautumiskyky on siis kyky säädellä kehon liikkeitä ympäristön ja ajan suhteen. Ketteryys taas sujuvaa, nopeaa ja koordinoitua liikettä suhteessa tilanteeseen tai ärsykkeeseen. Riittävät ketteryystaidot mahdollistavat nopeat suunnan ja vauhdin muutokset.
Kirjoittaja on agility- ja hoopersvalmentaja, fysioterapeutti sekä Suomen Agilityliiton liittokouluttaja Tiina Wikström. Kirjoitus perustuu liikuntapsykologian aineopintoja varten tekemääni lajianalyysiin.
Seuraa minua Instagramissa & Facebookissa
Lähteet
Duodecim Terveyskirjasto. 2016. Liikehallinnan harjoittaminen
UKK-instituutti. 2020. Kestävyyskunto